Internet Archive jatkoi muutama päivä sitten hienosti digitaalisen kulttuurin säilyttämistä jälkipolville julkaisemalla yli 2000 MS-DOS-pelin kokoelman sivuillaan. Pelit toimivat suoraan selaimessa eikä niiden pelaaminen maksa mitään.
1980- ja 1990-luvuilla suuressa käytössä ollut MS-DOS lukeutuu edelleen historian hienoimpiin pelialustoihin, jolla useat suositut pelisarjat saivat alkunsa tyylilajista riippumatta. Olen näiden pelien harras fani ja 16-bittisellä aikakaudella voin sanoa viihtyneeni vähintään yhtä hyvin – ellei jopa paremmin – DOS:n kuin Super Nintendon ja Sega Genesiksen parissa. Nöyrä listani sisältää mielestäni tärkeimmät ajan pelit, joiden perintöä on lupa miettiä vielä tänäkin päivänä.
Varoituksena selainpohjainen emulaattori ei ole täydellinen, joten parhaan tuloksen saavuttamiseksi asenna koneellesi DOSBox, mikäli pelit löytyvät jo entuudestaan.
Deluxe Ski Jump (Mediamond, 2000)
Kuuluisa mäkihyppysimulaattori on sittemmin parantunut versiopäivitysten myötä, mutta jo alkutaipaleella runsasta harjoittelua vaativa ja hiiren oikeaoppiseen käyttöön perustuva kilpailu viehättää edelleen. Yksinkertainen peli, jossa häviämisestä voit syyttää vain itseäsi, ja kun säädät tarkasti hyppääjän asentoa ilmassa vierustoverin yskiessä voivat ystävyyssuhteetkin mennä rikki.
Prince of Persia (Bro/derbund Software, Inc., 1990)
Peli, joka ei esittelyjä kaipaa. Tarkkaa tasoloikkaa ja taistelua hyödyntävä peli on elänyt uutta elämää mm. speedrun-alakulttuurissa. Vaikeustaso on edelleen kova, joten tasoloikkapelejä karttaneille tai kuumahermoisille pelaajille ei suositella.
Indiana Jones and The Last Crusade (LucasArts, 1989)
The Fate of Atlantis on kiistatta paras Indiana Jones -seikkailupeli, mutta edeltäjä ja kolmanteen elokuvaan perustunut The Last Crusade loi sille hyvän pohjan. Sopivan haastavien pulmien ratkontaa varjostaa ainoastaan kömpelö taistelumekaniikka. Linkin takaisella sivustolla on virheellisesti kuvattu eräs toinen Indy-peli, jolla ei ole tämän The Last Crusaden kanssa tekemistä.
Golden Axe (SEGA, 1990)
Varsinaisesti Segan konsoleilla arvoonsa päässyt fantasiamätkintä ilmestyi myös DOS:lle. Kaksi perinteisiä hahmoluokkia edustavaa soturia lähtevät pelastamaan kuningasta, tämän tytärtä sekä noutamaan myyttistä kultaista kirvestä. Peli ei pärjää sarjassaan esimerkiksi Final Fightille ja Double Dragonille, mutta on kokeilun arvoinen.
The Lost Vikings (Interplay, 1993)
Ongelmanratkaisupeli, josta suomalaisen Frozenbyten Trine on ottanut eittämättä eniten vaikutteita. Kolme persoonallista viikinkiä pyrkivät selviytymään ensin pois avaruusalukselta ja sen jälkeen pakoon vieraan maailman vaaroja. Trinen tavoin pelin koukku on eri hahmojen kykyjen yhdistelyssä yhden viikingin käyttäessä miekkaa ja jousta, toisen juostessa ja loikkiessa sekä kolmannen suojatessa muita kilvellä. The Lost Vikings sekä Blizzardin muita ajan pelejä on saatavilla ilmaisena myös Battle.net -palvelusta.
C-Dogs (1998)
Cyberdogs-pelin todellinen visio, joka löytyi lähes jokaisen peruskoulun ATK-luokassa olleelta koneelta. Ylhäältä kuvatussa toimintapelissä kirjavin asearsenaalein varustellut sotilaat niittävät alas kaiken liikkuvan. Kiintoisana lisänä peliin kuuluu editori, jolla voi luoda omia kampanjoitaan.
Speedball 2 – Brutal Deluxe (Konami, 1991)
Futuristinen väkivaltaurheilu, jossa vastustajan vahingoittamisesta palkitaan ja pallo on kuljetettava maaliin hinnalla millä hyvänsä. Peli erottui joukosta myös korruptiota maalaavan taustatarinansa kautta, jossa Brutal Deluxe -nimeä kantava joukkue on luotsattava lajin huipulle. Vain muutamia minuutteja kestävät ottelut pitävät pelaajan otteessaan ja toiminnan sopivan impulsiivisena.
Castle Wolfenstein (Muse, 1984)
Tästä se alkoi. Viime vuonna ilmestyneeseen Wolfenstein: New Orderiin asti jo kestänyt pelisarja otti haparoivia ensiaskelia teknisesti vaatimattomassa linnahiiviskelyssä. Pelin tarkoituksena on varastaa kolmannen valtakunnan sodankäynnille välttämättömät suunnitelmat ja paeta linnasta. Vuotta myöhemmin samoilta tekijöiltä ilmestyi jatko-osa Beyond Castle Wolfenstein, jossa valtakunnanjohtaja Hitlerin bunkkeriin asennettiin pommia. Pelit ovat tärkeitä prototyyppejä hiiviskelypelien historiassa, ja on mielenkiintoista arvuutella olisiko esimerkiksi Metal Gear Solid -sarja sellainen kuin sen tunnemme ilman näitä.
Ski or Die (Electronic Arts, 1990)
Eritoten kaverin kanssa saman tietokoneen äärellä nautittuna käsittämättömän hauska urheilupeli kuuluu ironisesti EA:n parhaimmistoon. Talvimaisemissa kisataan niin laskettelussa, ilma-akrobatiassa, lumisodassa kuin lumilautailussakin. Varustekauppaa pitävä Rodney on kuin ilmetty näyttelijälegenda Rodney Dangerfield, mikä osaltaan kertoo pelin humoristisesta näkökulmasta talviurheiluun.
Heretic – Shadow of the Serpent Riders (id Software, 1996)
Klassinen ensimmäisen persoonan toimintapeli, joka jää turhan usein kumppaniensa Doomin ja Wolfensteinin jalkoihin. Hereticin fantasiamaailma oli ja on edelleen vertaansa vailla tarinoillaan ja pelattavuudeltaan jo sarjan ensimmäisessä osassa palaset ovat tuntuvasti paikoillaan. Vanhan koulukunnan kenttäsuunnittelun ansiosta tasoissa eteneminen on hidasta, mutta palkitsevaa. Sarjan tarina sai myöhemmin jatkoa pelissä Heretic II sekä synnytti Hexen-pelisarjan. Kuka kehittäisi meidän iloksemme uusversiot näistä peleistä?
