Verkkojulkaisu Torikokous julkaisi viime vuoden alussa artikkelin otsikolla Unelmatehtaan todellisuus. Jutussa taustoitettiin, mitä mahdollisuuksia ja erityisesti haasteita Keski-Suomen peliskenellä tuolloin oli kohdattavana. Tälläkin alalla vaarana on tipahtaa todellisuuteen ruusuisista haavekuvista: lupaaville ideoille ei löydy aikaa saati ohjausta, myös kynnys lähteä perustamaan omaa yritystä on korkea.

Paikallinen pelibisnes tarvitsee ohjausta ja organisoitumista kasvaakseen. Jyväskylässä tällaista ei ole ollut – paitsi vasta nyt.

Alasta unelmoivien ihmisten saattaminen yhteen ei tietenkään ole helppo tehtävä. Se on ennen kaikkea haaste markkinoinnin ja organisoinnin kannalta, johon oppilaitosten ja muiden järjestöjen on tartuttava.

Yhtenä toimijana haasteeseen on viime vuodesta alkaen vastannut Jyväskylä Game Lab, jossa koulutetaan pelialalle uusia osaajia jakamalla heidät tiimeihin sekä laittamalla heidät suunnittelemaan ja toteuttamaan omia pelejään.

Jyväskylä Game Lab on Jyväskylän yliopiston ja Jyväskylän ammattikorkeakoulun järjestämä kahden vuoden yhteistyöhanke, jonka tarkoituksena on kehittää opetusmenetelmiä samalla pelialan koulutusta tarjoten.

Torikokouksen jutussa viitataan Suomen pelialan kattojärjestö Neogamesin ylläpitämään listaan vähintään yhden pelin julkaisseista suomalaisista yrityksistä, joita Jyväskylässä oli tuolloin 11. Nyt reilua vuotta myöhemmin luku on kasvanut yli kahteenkymmeneen. Vaikka pelialan suosio ei Jyväskylässä varsinaisesti olekaan räjähtänyt, on ala antanut kaupungille kiitettävästi kansallista huomiota. Ehkä tulevaisuudessa voimme puhua Jyväskylästä rallikaupungin rinnalla myös pelikaupunkina.

Syksyisin, keväisin ja kesäisin Game Labissa aloitetaan uusi työskentelyjakso, johon pyritään saamaan ainakin viisi tiimiä. Osallistujamäärässä se tarkoittaa noin 30 henkeä.

“Poikkeuksen teki tänä kesänä järjestetty lyhyempi – kolmen kuukauden pituinen – kesäjakso, johon otimme jo aikaisemmin pelejä kehittäneitä tiimejä. Heidän ei tarvinnut erikseen keksiä uusia ideoita, vaan he lähtivät suoraan jatkokehittämään omaa peliään”, kertoo Game Labin ohjaaja ja maisterin tutkinnon pelialan opinnoissa suorittanut Erkki Koskenkorva.

Osallistujia Game Lab pyrkii houkuttelemaan niin korkeakouluista kuin työttömien työnhakijoidenkin parista. Pelialan opiskelijoille tarjotaan mahdollisuus korvata osa opinnoistaan tätä kautta. “Olemme pyrkineet siihen, että TE-toimisto ohjaisi ihmisiä luoksemme”, laboratoriomestari ja skeneaktiivi Sasu Louke kertoo.

Jyväskylä ei tietenkään ole ainoa tällaista toimintaa tarjoava kaupunki Suomessa, vaan omat pelilabransa ovat pystyttäneet esimerkiksi Turku, Joensuu, Kajaani ja Oulu. Esimerkiksi Ouluun verrattuna Jyväskylän toiminta on erilaista, sillä Oulu Game Lab on Oulun seudun ammattikorkeakoulun oma opintokokonaisuus, johon osallistuvat myös avoimen ammattikorkeakoulun opiskelijat. Jyväskylä Game Labiin osallistuminen ei edellytä opiskelupaikkaa missään oppilaitoksessa.

Hiljattain Oulu Game Lab sai uudet toimitilat Oulun pelikampukselta, joka on muun muassa Hill Climb Racing -mobiilipelistä ja railakkaan kosteista Fingerparty-bileistä tunnetun peliyhtiö Fingersoftin hanke.

Jyväskylä Game Lab tarjoaa mahdollisuuksia myös Keski-Suomen ulkopuolella asuville. Louken mukaan esimerkiksi peliprojektin äänisuunnittelua voi hyvin tehdä etätyönä, minkä lisäksi mukana on ollut aiemmin Jyväskylästä pois muuttaneita opiskelijoita. Osallistujan rooli määrittelee pitkälti sen, tarvitseeko kehitystyössä olla fyysisesti läsnä.

Kilpailu pelialan työpaikoista on kovaa ja siellä vaaditaan myös selkeitä näyttöjä omasta osaamisesta.

“Jos hakijalla ei ole ansioluettelossa aikaisempia projekteja, on todella hankala saada töitä. Tilanne helpottuu, jos voi esittää yhdenkin projektin sekä mitä on saanut sen parissa aikaiseksi”, Koskenkorva toteaa.

Clusterloop

Varsinainen tavoite Game Labissa ei siten ole myytävien pelien tuottaminen tai kannattavien yritysten perustaminen, vaan ammattimaisen projektikokemuksen tarjoaminen osallistujille. Jokainen osallistuja voi kuitenkin itse päättää, millä asenteella haasteeseen lähtee. Toiset saattavat haluta vain täytettä portfolioon, kun taas toiset pyrkivät löytämään ympärilleen osaavat tekijät uuden yrityksen perustamista varten.

Tästä huolimatta monien huulilla pyörii kysymys, milloin seuraava Supercell tai Rovio ponnistaa Game Labin uumenista. Tavoitteet on hyvä pitää korkealla, mutta samalla ne saattavat latistaa aloittelevien pelintekijöiden intoa.

Osallistuin heinäkuussa Game Labilla järjestettyyn peliprojektien testaamiselle varattuun iltapäivään. Kesällä aloittaneet tiimiläiset esittelivät töitään innolla ja puheista päätellen moni näytti kuluneen kesän aiheuttamista aikataulupaineista huolimatta todella työskentelevän unelmatehtaassa.

Niin, mikä on tämän Vapaudenkadulla sijaitsevan ja aiemmin juomatehtaana toimineen valkoisen rakennuksen sisälleen kätkemä todellisuus?

Mobiilialustoille Projekt: Tiles -puzzlepeliä kehittävät Jyväskylän ammattikorkeakoulun kolmannen vuoden opiskelijat toivovat Game Labin toimintaan enempi joustavuutta aikataulutukseen sekä yhteisöllisyyttä. Heidän mukaan vähintään kerran kuussa olisi suotavaa järjestää päivä, jolloin tavataan muita tiimejä ja katsotaan, mitä he ovat saaneet aikaiseksi. Vaikka tiimit tekevät töitä samassa rakennuksessa, voi olla, etteivät he tapaa toisiaan viikkoihin.

Ideoiden vaihtaminen ja tuotannollisista ongelmista keskusteleminen pelintekijöiden välillä on tilaisuus, johon ei aina tarjoudu mahdollisuutta. Toisaalta jalkautuminen erilaisiin tapahtumiin omaa prototyyppiä tarjoten on hyvä keino sekä parantaa omaa peliään että saada uusia kontakteja.

Tästä huolimatta monien huulilla pyörii kysymys, milloin seuraava Supercell tai Rovio ponnistaa Game Labin uumenista.

Projekt: Tiles -tiimi painottaa erityisesti, että mikäli Jyväskylässä halutaan rakentaa pelialaa yhteisöllisemmäksi, on kehitystyön perustuttava avoimelle keskustelulle ja verkostoitumiselle.

“Ticorporate-ohjelmassa käytössämme oli avonainen sermillä varustettu tila, jossa saattoi kuunnella toisten tiimien työskentelyä. Tällöin myös kynnys kysyä apua muilta oli matalampi – se on todella arvokas asia”, kertoo tiimin projektikoordinaattorina toimiva Sampo Besmond. On totta, että Game Labin tiloihin astuessaan ei heti arvaisi, että suljettujen ovien takana kattilassa muhivat uskaliaan omaperäiset pelikonseptit.

Tiimi osallistui Game Labin kesäjaksoon sillä ajatuksella, että peli tulisi valmiiksi kesän aikana, mutta he havaitsivat teknisen toteutuksen olevan vielä puutteellinen. Uusi tavoite on saada peli valmiiksi vuoden loppuun mennessä.

Ennen Game Lab -työskentelyä tiimin koko kasvoi kolmella hengellä. Kesän aikana he ovat tiiviin työskentelyn tuloksena kasvaneet enempi yhteen ja projektin valmistumisesta on selkeämpi käsitys.

Syksyllä Besmond kavereineen palaa perinteisten opintojen äärelle. Tarkoituksena on saada opinnot valmiiksi, jonka jälkeen tähtäimessä on oman yrityksen perustaminen. Tiimille ensimmäisen pelin tarkoitus ei ole tuottaa rahaa, vaan toimia näyttönä alalla, jonka jälkeen lähdetään kehittämään PC-pelejä.

Tällä hetkellä Game Labissa on alkanut hankkeen viimeinen jakso. “Kahden vuoden aikana olemme onnistuneet kehittämään hyödyllisiä menetelmiä pelialan koulutukseen projektiluonteisessa työssä. Vaikka hanke loppuu, niin Game Labia vastaavaa toimintaa pyritään saamaan Jyväskylään myös jatkossa”, Louke toteaa optimistinen pilke silmäkulmassa.