Mario Kart dominoi Nintendon urheilupelisarjaa jo kolmannella vuosikymmenellä. Mikä alkoi vuonna 1992, kiteytyy sarjan parhaimpien osien summana vuonna 2014.

Nintendon pitkäikäinen karting-sarja sai alkunsa yli 20 vuotta sitten Super Nintendolla. Kriitikoiden kehuma Mario Kart oli matalan oppimiskynnyksen sisältävää, mutta vaikeasti hallittavaa viihdettä, joka avasi sienivaltakunnan ovet erilaisille urheilullisille mittelöille. Sittemmin olemme nähneet Marion kumppaneineen pelaamassa tennistä, golfia ja jopa kisaamassa olympialaisissa. Muista lajeista huolimatta Mario Kart on niin terävä näkemys koukuttavasta ajopelistä, että se on oikeutetusti dominoinut Nintendon urheilutarjontaa pelaajien sydämissä.

Mario Kart elää brändinä hyvin myös vuonna 2014, sillä sarjan uusin osa Mario Kart 8 on aikaisempien osien kristallisoitunut kiteytymä. Peli menee sarjan kirkkaimpaan kärkeen yhdessä kuusnepan Mario Kart 64 ja pelikuution Mario Kart: Double Dash!! -pelien kanssa. Pure pölyä, Crash Team Racing.

Peli ei keuli suurella määrällä uutuuksia vaan pitää renkaat tien pinnassa tiukoissakin mutkissa. Pelaajille on tarjolla entistäkin hiotumpi kattaus rengaskumin polttoa, vastustajien kiusaamista ja upeita kenttiä yksin tai kaverien kanssa, kotona sohvalla tai maailmaa vastaan verkossa. Mukana on laaja joukko sosiaalisia toimintoja, kuten Mario Kart TV (jota en valitettavasti päässyt testaamaan) sekä mahdollisuus julkaista omat tuloksensa Miiverse-verkkoyhteisössä. Omat haamunsa aika-ajoista voi siirtää verkkoon, jolloin muut pelaajat voivat ajaa niiden kanssa kilpaa. Ominaisuus toimii hyvin etenkin kaverusten – tai miksei vihamiestenkin – kesken.

Peli tuo ajettavaksi 30 tuttua Nintendo-hahmoa, joista noin puolet avataan pelin edetessä. Hahmon valitsemisen jälkeen kasataan oma ajokki sen mukaan haluatko ajaa autolla vai pyörällä, millaiset renkaat valitaan ja millä varjolla haluat ylittää esteet. Älä huolehdi turhasta realismista, sillä vaikka ajokkien eri osilla onkin omat hyötynsä ja haittansa, ei kisoissa menestymistä välineiden varaan voi laskea. Oikean yhdistelmän löytämiseen kannattaa kuitenkin varata reilusti aikaa, sillä on karvasta huomata kesken kisan ottaneensa alle auton, joka luisuu herkästi pois radalta mutkissa, taikka ei kiihdy tarpeeksi suorilla. Autojen varustelu vaikka rajattua onkin luo omaa pientä addiktiviisuutta pelaamiseen. Peliin olisi vielä lisämausteeksi kaivannut mahdollisuutta kustomoida omaa ja siirtää luomuksiaan verkkoon. Mikäpä olisi hienompaa kuin ottaa osaa verkkoturnaukseen oman brändin väreihin maalatulla autolla?

Koska Mario Kart 8 hyödyntää Nintendon uusinta rautaa, lienee turha erikseen mainitakaan, että peli on täydessä teräväpiirrossaan sarjan kaunein tuotos. Viimeistään tämän julkaisun myötä pitäisi epäilijöiden kadota häveliäästi takavasemmalle ja hyväksyä Wii U uuden sukupolven konsoliksi.

Radoissa on suuri määrä yksityiskohtia, jotka vaihtelevasti auttavat tai haittaavat ajamista. Ehkä hienoimpana esimerkkinä Bowserin linnaa esittelevällä radalla esteinä on lasersäteitä, murskapalloja, tuliketjuja sekä itse Bowser laavasta nousseena nyrkkiään rataan takomassa. Piirtoetäisyys ulottuu tarpeeksi kauas, jotta tulevaan mutkaan osaa varautua tarpeeksi ajoissa. Missään vaiheessa en kohdannut suorituskyvyn kanssa ongelmia, vaan grafiikat toimivat sulavasti kautta linjan. Radan päätteeksi avautuva Highlight Reel -toiminto tuo pelin visuaalisen ilmeen upeasti esille kertaamalla kilpailun hienoimpia kohokohtia.

Vaikka kentät onkin kuorrutettu kaikella hauskalla, ei se ajamista häiritse, sillä kertaakaan en vahingossa lähtenyt ajamaan esimerkiksi väärään suuntaan. Sen sijaan omasta taitamattomuudestani johtuen tipahdin usein ilmavilta teiltä. Autokoulussa ei kukaan kertonut, miten liikutaan pilvien päällä, juoksuhiekassa tai veden alla. Variaatiota on siinä määrin, että kun olet nähnyt yhden radan, et ole vielä nähnyt kaikkea.

Mario Kart 8 #2

Eräs hieno ominaisuus on klassisten ratojen päivitys uudelle vuosikymmenelle. Valikoiman seassa on nimittäin ratoja liki kaikista sarjan aikaisemmista osista aina alkuperäisestä Mario Kartista 3DS:n Mario Kart 7:ään. Sukkulointi moottoritiellä rekkojen välissä tai rannalla palmujen katveessa tuo ripauksen toivottua nostalgiaa. Pelissä debytoivat radat ovat pääsääntöisesti pitempiä ja hauskempia, mutta tutuilla teillä on aina kiva vierailla uudelleen. Nintendo on tehnyt hienoa työtä restauroinnin kanssa, joskin havaitsin monet vanhat radat helpommiksi kuin muistin.

Wii U:n perusohjain toimii ajaessa parhaiten kun näytöltä valitsee ohjaustavaksi analogitatit ohjaimen kallistuksen sijaan. Ohjainta en oppinut mitenkään kallistamaan oikein edes Mario Kart Wiissä, joten vasta perinteisillä tavoilla ohjaaminen niitti kisoissa pisteitä. Muuta infoa ohjaimen näytöltä löytyy pienoiskartan, valtavan torven ja kisataulukon muodossa. Ohjaimen näytölle ei kuitenkaan tule kurkittua ajon aikana, jolloin siitä ei myöskään hyödy muihin ohjaimiin verrattuna erityisemmin. Rattituntumaa hakeville on ilouutinen, että Nintendon erikseen myymät rattiohjaimet toimivat tässäkin. Ohjattavuus on kuitenkin omaa luokkaansa, joten en kokenut tarvetta virittää tablettiohjaimen sijasta tavallista ohjainta.

Ei kuitenkaan romantisoida ajokokemusta liikaa, sillä noottia on annettava muun muassa hyppyjen toteuttamisesta. Toisinaan kisan aikana joudutaan ylittämään jokin iso kuilu, jossa liitovarjon avulla on tarkoitus päästä toiselle puolelle. Yritin harjoitella aika-ajoissa näitä temppuja, mutta joka kerralla tipahdin rotkoon noukittavaksi takaisin radalle. Ilmalennot ovat muuten huikaiseva näky tässä pelissä, mutta ne toimivat epäloogisesti. Arvaukseni on, että ajonopeuden täytyy olla tähtitieteellisissä mitoissa ennen kuin rotkot voi ylittää onnistuneesti. Tämä onnistuu vain ajamalla virheettömästi edeltävät kurvit ja se ei edes sadan kuution luokassa ole lainkaan helppoa.

Aseet ovat tuttuja sarjan veteraaneille. Vihreät kilvet menevät suoraan esteistä kimpoillen ja punaiset hakeutuvat lähimmän kohteen kannoille. Salamalla ja mustekalalla voi kurittaa hetkellisesti muita kilpailijoita samanaikaisesti. Arsenaalista löytyy myös pommia, raskasta tömäyttävää kilpeä ja voittamattomuuden suovaa tähteä. Mielenkiintoisin uutuus on kolikkoja ja vastustajia näykkivä lihansyöjäkasvi, josta on paljon hyötyä vastustajia ohittaessa. Mario Kart 7:stä tuttuja kolikoita onkin syytä kerätä, sillä ne avaavat lisää hahmoja ja varusteita pelivalikossa sekä radalla nostavat ajokin maksiminopeutta. Jokainen kolikko antaa lisäksi pikkuruisen sysäyksen vauhtiin. Usein kolikot sijaitsevat kurveissa, jolloin on tehtävä kompromissi optimaalisen ajolinjan ja kylmän käteisen suhteen. Havaitsin kolikoiden orjallisen keräämisen hyödylliseksi taktiikaksi vaikka se johti usein ulosajoon.

Mario Kart 8 #3

Astetta ikävämpää on, että aseiden arvonta ei juuri suosi pelaajaa. Useimmiten käyttöönsä saa aina yhtä tehottoman banaaninkuoren, vihreän kilven tai kolikon. Vastustajat sen sijaan antavat ukkosen jyristä lähes joka kierroksella. Tasapainotus on ymmärrettävää, mutta suuri osa pelin huvista tulee laajasta asearsenaalista, joka näin ollen jää vain näennäisesti laajaksi. Moninpelissä aseet tosin jakautuivat hivenen reilummin. Ehkäpä päivä uusi kääntää Nikon huonon onnen vielä voitoksi? Huonon onnen puolesta puhuu sekin, että usein viimeisellä kierroksella sain jopa kaksi osumaa peräkkäin vastustajan kilvistä ja tipahdin pahimmassa tapauksessa viisi sijaa alas. Koska ratoja ei kesken kilpailun voi ottaa uusiksi, syö tämä hermoja kun tarkoituksena on avata seuraavia kisoja pokaaleja voittamalla.

Mitä Mario Kart olisi, jos siinä voisi ajaa ainoastaan tavallisissa kisoissa? Hyvin vähän ja siksi pelistä löytyy perinteeksi muodostunut Battle-muoto, jossa vastustajaan on saatava kolme iskua aseella. Eniten ilmapalloja poksauttanut kuski vie brutaalista mittelöstä pisteet kotiin. Radat toki ovat muokattu siten, että niitä voi ajaa missä suunnassa tahansa. Taistelu toimii sekä joukkueilla että ilman kuten odotettu.

Verkkopelin kokeilu jäi laihaksi, sillä pelaajia ei ollut juuri saatavilla, jonka lisäksi omituinen virhekoodi palautti lähtöruutuun kisaa valmistellessa. Lisäämällä Nintendo-tunnuksella varustetun kaverin kisaan peli toimi kuitenkin hyvin ilman viivettä tai yhteyden katkeilua. Verkkopelissä on myös mahdollisuus järjestää isompia turnauksia, joita toivon näkeväni paljon tulevaisuudessa.

On vaikea sanoa kuinka kauan Mario Kart 8 viihdyttää yksinpelinä. Uusin ajokkien ja varusteiden avaaminen kolikkoja keräämällä on kiinnostavaa, mutta ohi muutamassa viikossa ja tekoälyn temput on nopeasti opittu. Aktiivisella moninpelaamisella ja turnaustoiminnalla sen sijaan on todennäköistä, että sijoitun ratin taakse iltana jos toisenakin. Akuutti kysymys onkin uskallatko sinä haastaa minut?