Tim Schafer on tasaisella laadullaan kivunnut vähitellen indiefanien suosioon. Oltuaan yli vuosikymmenen ajan seikkailupelien voimatalon LucasArtsin palkkalistoilla, josta vahvoina näytteenä mm. sellaiset merkittävät pelit kuin Full Throttle ja Grim Fandango, Schafer perusti vuonna 2000 oman Double Fine Productions – yrityksen. Ensimmäinen peli Psychonauts tuli ulos vuonna 2005 ja vankka maine taattiin viimeistään vuoden 2009 Brütal Legendilla.

Miten uskallan arvioida Broken Agen, johon nostalgian nälkiinnyttämät pelaajat ovat ladanneet jopa kohtuuttomatkin odotukset?

Broken Age tullaan muistamaan varsinkin yhtenä niistä projekteista, joiden myötä Kickstarterin joukkorahoitusmalli vakiinnutti asemansa perinteisten rahoitusmallien rinnalla. Kansa ihastui – jopa hypettyi – avasi kukkaronsa ja kantoi kokoon yli kolme miljoonaa dollaria. Summa ylitti reilusti alkuperäisen 400 000 dollarin tavoitteen ja projekti rahoitettiin vuoden 2012 maaliskuussa. Yhdysvaltalainen 2 Player Productions taltioi kehitysprosessin dokumenttisarjaksi, jonka rahoittajat pääsivät katsomaan.

Nyt kaksi vuotta myöhemmin sain käsiini Broken Agen ensimmäisen osan digijulkaisun alennuskupongin kautta. Toinen osa julkaistaan myöhemmin ilmaisena päivityksenä.

Broken Age noudattaa perinteeksi muodostunutta seikkailupelien kaavaa ja hyvä niin. Hiirellä keskustellaan dialogeissa, osoitetaan minne liikutaan sekä valitaan inventaariosta esineitä, joita voi kokeilla yhdistää toisiinsa tai käyttää pelimaailman esineisiin. Perinteisesti hahmojen reaktiot ovat herkullisia pelin muistuttaessa pelaajaa, että sisäinen logiikka on kuin onkin olemassa eivätkä aivan kaikki toimi yhteen. Toisinaan ratkaisut ovat älyttömiä ja pelin kuvauksessa luvataankin pelin sisältävän sen yhden todella hankalan pähkinän, jonka ratkaisun käyt katsomassa internetistä, mutta et kerro siitä kenellekään.

Vastaavasti ongelmien ratkaisusta seuraa nauruhermoja kutkuttavia tilanteita: herkkäsieluinen puu saattaa oksentaa mahlaa, mikäli sille näytetään mitä lajitovereistaan on tehty. Puhuva lusikka puolestaan nauttii täysin rinnoin elämästään kun sitä käytetään aamiaismurojen syöntiin.

Värikkäässä huumorissa ja toteutuksessa Broken Age kumartaa suoraan Schaferin ja Dave Grossmanin Day of the Tentacle (1993) – klassikolle. Osuvasti voisikin todeta, että kaikki seikkailupelit ovat eräällä tapaa jatkumoa toisilleen. Vahvimmin ilmiö näkyi LucasArtsin peleissä, jotka sisälsivät lukuisia pelin sisäisiä viittauksia toisiinsa. Sillistä nauttivaa örkkipukuista George Lucasia ei Broken Agesta toki löydy, mutta vähintään metatasolla yhteyksiä moniin klassikkoihin löytyy. Niiden havaitseminen onkin osa seikkailupelien pelaamisen ihanuutta.

Broken Agen varsinainen koukku on kahden eri hahmon omat tarinat, jotka näytöksen lopussa nivoutuvat toisiinsa. Yhtäällä seikkaillaan karkinvärisessä fantasiamaailmassa ja toisaalla synkässä avaruudessa. Hahmojen lähtökohdat seikkailuun ovat poikkeuksellisen mielenkiintoiset.

Vella Tartine on nuori tyttö, joka on perheensä tahdosta valittu edustajaksi suuressa Maiden’s Feast – kilpailussa. Kuten nimi antaa olettaa, kilpailun voittanut nuori neito saa kunnian uhrata itsensä ikiaikaisella Mog Chothra – pedolle. Tarina ei kerro asuuko myös Mog Chothra R’lyehin kaupungissa. Makaabereinta juhlassa on se, että kylän vanhemmat asukkaat hurraavat vieressä Mog Chothran napsiessa tyttöparkoja ajasta ikuisuuteen.

Jos on karu kohtalo Vellalla, niin on myös Shay Voltalla. Nuori poika on käytännössä vankina tekoälyllisen äitinsä valvonnassa ympäri vuorokauden. Avaruusalus on koristeltu yhdeksi isoksi leikkihuoneeksi. Mikäli Shay kokee olonsa yksinäiseksi, voi tietokoneäiti viihdyttää häntä virtuaalisilla tehtävillä kuten junaradalla tai lumivyöryllä taikka kutoa hänelle uusia pehmoleluystäviä.

Pelaajan sympatiat ovat automaattisesti molempien hahmojen puolella, minkä lisäksi kahden eri maailman tutkiminen on hyvin mielenkiintoista, kiitos eksentristen sivuhahmojen. Kylässä asuva metsuri on järkyttynyt puhuvien puiden tunteista, sokeat haudan vartijat arvuuttelevat tietämättä oikeita vastauksia ja pilvissä asustava jumalhahmo joutuu pulaan, mikäli tikapuut taivaista romahtavat. Jokaiselta sivuhahmolta löytyy huolella kirjoitettua dialogia, jota ei hyvällä omatunnolla viitsi ohittaa.

Hahmoa voi vaihtaa lennossa toiseen tai pelata molempien osuudet läpi peräjälkeen. Missä pelissä vastaava ominaisuus nähtiinkään aiemmin?

Vanhan koulukunnan seikkailijoille peli ei ehkä tarjoa tarpeeksi haastetta ja hieman lyhytkestoiseksi hupi valitettavasti jää. Pelin läpäisyyn meni hieman alle kuusi tuntia ja todellinen pattitilanne tuli vastaan kahdessa kohtaa. Mikäli hoksottimet toimivat tarpeeksi nopeasti läpäissee pelin varmasti kolmeen tahi neljäänkin tuntiin. Tästä syystä Broken Age on mainio viikonloppupeli, mikäli päätään on turruttanut isoilla läpipeluuprojekteilla. Hyvät välipalathan kuuluvat jokaisen pelaajan ruokavalioon.

Broken Age on julkaistu Windowsin lisäksi Androidille, OS X:lle, Linuxille ja OUYAlle. Peli pyörii vanhemmallakin raudalla ilman ruudunpäivityksen tahmaamista näyttäen ja kuulostaen silti todella kauniilta. Eritoten ääninäyttely on ensiluokkaista, mikä ei ole ihme, sillä mm. Elijah Woodin ja Jack Blackin äänet löytyvät listalta. Jack Blackin taidoista kameran edessä voi olla montaa mieltä, mutta herra pärjää aina yhtä vakuuttavasti mikrofonin takana.

Windows 8 –versiota pelatessani kursorin siirtäminen peli-ikkunan reunoille saattoi jäädyttää pelin sekunniksi, mutta muita teknisiä ongelmia en havainnut. Kokonaisuudessaan Broken Agen optimaalinen tekninen ja visuaalinen toteutus miellyttää suuresti.

Tim Schafer ja Double Fine, minä kiitän teitä tästä erinomaisesta seikkailusta ja jään odottamaan toista näytöstä. Broken Age on ehdottomasti tulevaisuuden klassikko ja mikäli se olisi ilmestynyt 20 vuotta sitten, sopisi se hyvin LucasArtsin kaanoniin. Hienoinen varoitus on annettava pelin kovasta söpöysasteesta. Mikäli henkinen kuntosi ei kestä pastellisävyjä, korkeita ääniä ja halihyökkäyksiä, lähesty varoituksella. Kiireetön maailman tutkiminen ja toimiva automaattitallennus on juuri omiaan tehden pelin pelattavaksi esimerkiksi bussia odotellessa. Shut up and take my money!