Näitä pelikirjoituksia luimme tässä kuussa

Viime viikot ovat kuluneet suureksi harmiksi sateisen koleassa säässä, joten allekirjoittaneella oli hyvin aikaa penkoa RSS-syötteitä ja Twitter-keskusteluita löytääkseen kesäkuun parhaita peliaiheisia kirjoituksia muista medioista. Vähemmän puhetta, enemmän linkkejä!

Mitä kirjoituksia sinä luit kesäkuussa 2015?

Kenenkään ei pitäisi nyrpistää nokkaansa digitaalisten tuotteiden säilömiselle ja emulaatiolle. Kyle Orland kirjoittaa hyvin verkon perinnön säilömisestä.

"Jason Scott knows what he's talking about when it comes to the preservation of digital software. At the Internet Archive, he's collected thousands of classic games, pieces of software, and bits of digital ephemera. His sole goal is making those things widely available through the magic of browser-based emulation."

Tämän kuun kiihottanein keskustelun aihe on eittämättä ollut rotuvähemmistöjen edustus peleissä, josta Tauriq Moosa kirjoitti erinomaisen pistävän mielipidekirjoituksen. Artikkelissa käsitellään The Witcher 3 -peliä, mutta huolta värillisten pelihahmojen puuttumisesta fantasiasta ammentavassa pelissä voi käsitellä laajemminkin. Eräs kestämätön argumentti kuuluukin, ettei muita kuin valkoihoisia hahmoja voi sisällyttää maailmaan pelin vaaliman historiallisen tarkkuuden vuoksi.

Further, the defense of excluding people of color from a fantasy game is nonsensical. We are talking about being comfortable with the inclusion of wraiths and magic, but not the mere existence of people of color. Accuracy and realism flew out the window with the harpies.

Miksi emme voisi laittaa slaavilaista mytologiaa (ainakin etäisesti) käsittelevään peliin tummaihoisia ihmisiä? Luke Maciak huomauttaa blogissaan, että _The Witcher 3 _pohjautuu hyvin pitkälti valkoihoisnormatiiviseen maailmankuvaan, jossa valtaosa kuluttamastamme viihteestä on valkoihoisten tuottamaa. Lisäksi onhan koko slaavilaisen mytologian käsite vähintäänkin horjuva.

CD Project Red never even considered adding non white characters to their game. They literally forgot that non-white people even exist, which is something that happens when you are a white person, living in predominantly white culture, and consuming predominantly white media.

Eräässä asiassa kolmas Noituri kuitenkin onnistuu, ja se on pelin naispuoliset hahmot. Richard Cobbett vaikuttui pelin naiskuvastosta, jossa edustuksen kirjo paisuu kuviteltua laajemmaksi.

Women can be elected queens reigning in wisdom over a manly land. They can be spiteful villagers who will call a barmaid a cunt and repeatedly smash her head into the bar. And anything in the middle – villagers, sorceresses, poets, princesses. That’s of course before we even get to Ciri, a princess who only needs protecting because the scale of the foes chasing her is enough to terrify even a coalition of the world’s most badass people, and even so has a destiny involving something on a scale that leaves them so powerless, they’re not even in the loop on it.

Miten alkuperäiskansat ja pelinkehitys sopivat yhteen? Sam Machkovech raportoi ensimmäisen Natives in Game Dev Gathering -tapahtuman osalta kiinnostavia tarinoita esimerkiksi siitä, kuinka alkuperäiskansojen katoavaa kulttuuria voi tallentaa peleihin. Indieseikkailu Never Alone kunnostautui jo tässä; millaisiin kulttuureihin saamme seuraavaksi tutustua?

She also sees video games as a way to preserve dying Native languages, and not just in the form of things like translation patches for popular games that kids might be more likely to play through. "[In our languages], we don’t just say ‘a box’ or ‘a cup,’" LaPensée said. "Everything is relational. Where I’m headed is talking about indigenous game engines, where we build everything from the ground up. That’s an idea for the future. Right now, we’re just grateful for tools like Unity. But eventually, to portray our worldview, we’re going to have to look from the code up."

Vaikka pelit suovat määrättömästi vapautta pelaajalle, vetävät silti erilaiset arkisia työtehtäviä mallintavat simulaattorit pelaajia vahvasti puoleensa. Simon Parkin arvioi, että suosion takana voi olla mahdollisuus irrottautua pelin systeemistä ja sitä myötä työn vastuusta. Kukaan ei tule torumaan, jos jätät tänä päivänä simulaattorin käynnistämättä ja eläimet ruokkimatta.

Or, perhaps, the true appeal of the virtual job is simply that we are free to clock out when we choose, or to quit entirely without penalty. In this way, we become the master of that to which, outside of the game, we are bound.

Lanka on useille lapsuuden lämpimiä tunteita herättävä materiaali. Laura Hudsonin historiikki langasta videopeleissä kertoo matkan Nintendon kudontakoneesta aina Wii U:n uusiin lankaseikkailuihin. Ehkäpä minunkin olisi syytä aloittaa kutomaan harrastuksena.

Legendary film critic Roger Ebert once wrote that he would rather take up knitting than review video games—as though the two were mutually exclusive. Lately, it seems like that couldn't be further from the truth.

New Yorkerin kansijuttu on vain jäävuoren huippu monista eri syistä, miksi Minecraft on tänä päivänä niin suosittu nuorten keskuudessa. Chris Ware kertaa hyvin Minecraftin positiivista vaikutusta tyttäreensä.

Though Clara mostly “plays” Minecraft by herself, the game allows her friends to drop into these worlds, too, and I’ve even spent some strange virtual afternoons as a floating block-self, guided by my angelic block-hammer-wielding block-daughter, zipping around a dreamscape that feels, really, less like life and maybe more like death, but in a sweet sort of way.

Vuodet vierivät ja Deus Exista on kulunut jo 15 vuotta. Sen kunniaksi Gamasutrassa muistellaan pelin kehitystä Warren Spectorin ja muun alkuperäisen tiimin johdolla.

We knew the type of game we wanted to make: something that had real choices, that didn't just have A-B conversation trees where none of the choices really mattered. We wanted it to be interactive, we wanted it to be fun, we wanted it to have pretty good tech, and we wanted to have a strong story.

Em Lockaby kirjoittaa, että kolme neljästä amerikkalaisesta korkeakouluopiskelijosta kertoo pelaavansa, mutta silti laajempi pelilukutaito on monella opiskelijalla puutteellinen. Miten pelit saataisiin sisällytettyä laajemmin esimerkiksi eri aineiden opintokokonaisuuksiin?

For though the Pew Research Center informs me that 76% of American college students play videogames, year after year I continue to encounter a large number of students who, like Shittul, have no clue what in the hell they’re looking at. Games, as meaningful texts or casual time-wasters, are simply not in their well of experiences.

Tätä ei lueta, vaan katsotaan. Marsh Davies on koostanut hienon videokritiikin Dark Souls 2:n ongelmista.


Kuukauden musiikkina kuulostellaan, miten suomalainen voimametalli toimii indierock-orkesterin soittamana. Annan lämpimät suosittelut Solitin julkaisemalle Cover Me -albumille.

https://soundcloud.com/soliti/mumrunner-speed-of-light?in=soliti/sets/cover-me-soliti-turns-4